Ei ehtinyt perjantaina päivitellä blogia vaikka hyvä aikomus olikin.

Perjantai: Nukan kanssa taas pitemmän tauon jälkeen agissa. En paljoa odottanut koko treeneiltä ku meinas olla koko edeltävän viikon sen verran kiirettä ettei ehtinyt juuri mitään tehdä koiran kanssa. Turbokoneella siis treeneihin. Hypyt oli parantunut. Kiekat oli katossa. Takaahyppy käsky on hävinnyt koiran muistista mutta kivasti tuo likka irtosi. Itse sähläsin sellasen mutkikkaan hyppykuvion liialla kiireellä ja loppujen lopuksi Nuka meni maitohapoille. Ilmeisesti hieronta on avannut lihaksia sillä tavalla et nyt maitohapottuu nuo lihakset helpommin. Toivottavasti tämä on vain väliaikainen tila. Yksi yhteen törmäys saatiin radalla. Mun käsi meni koiran suuhun ja koiran kinttu mun jalan alle. Onneksi ei sen pahempaa sattunut. Ei parhaat treenit mut kivasti noita plussia kuitenkin.

Perjantai-ilta/yö: Myöhäisillalla trimmailtiin koiran tassu ja korvakarvoja muutenkin siistittiin koiraa Lauantaista näyttelyä varten. 2 aikaan yöllä auton keula kohti Raisiota. Tähän mennessä olin nukkunut vain edellisenä yönä ja herännyt 8 aikaan perjantai aamuna. Jani onneksi ajeli alkumatkasta ja koitin siinä sitten ottaa hieman torkkuja et olis järjissään lauantaina.

Lauantai: Saavuttiin 10 aikaan näyttelypaikalle ja Nukan siskon omistaja meidät sieltä bongasi. Kehää odotellessa poristiin vaikka ja mistä. Jani kävi tässä vaiheessa ottamassa päikkärit kuumassa autossa. Hieman 12 jälkeen alkoi bortsut. Tuomari Marja Talvitie oli tiukkana ja 14 bortsun joukosta löytyi 4 EH koiraa (2n+2u) sekä 2 ERI narttua. Muille tulikin sitten sininen nauha H merkiksi. Nukan arvostelu oli huonoin tähän mennessä saatu eli koira oli lihava ja löysä, lantio laskeva, kuonon tyvikään ei ollut tarpeeksi hyvä, turkinlaatu hyvä mutta ei parhaimmillaan ja häntä korkeaasentoinen. Ainut positiivinen piirre koirassa oli reipas käytös. Näyttelystä ajelimme Salon kirjautumaan hotelliin ja matkalla meidän Jani keksi et miksi kehässä Nuka on niin kierroksilla ja esiintyy huonosti (Tätähän tapahtuu vain kun kaikki koirat ovat kehässä) Nuka menee sekaisin kun kaikkialla on juoksevia ihmisiä ja kahiseva alusta. Eli tästä saimme syyn treenata juoksevien ihmisten kanssa ja otetaan jossakin vaiheessa mukaan myös ne koirat. Treeniä siis tiedossa.

Hotelliin kirjautumisen jälkeen ajelimme kasvattaja-Pirjolle katselemaan Nukan sukulaisia ja porisemaan omistajien kanssa. Hienosti oli porukkaa kertynyt ja ihana oli nähdä paljon sukulaiskoiria. Oli hieno huomata että isossa porukassa tuli ainoastaan muutama rähähdys muuten kaikki toisilleen oudot bortsut juoksentelivat sulassa sovussa Pirjon ja Pentin tontilla. Kaikkein kivointa oli nähdä 2 urosta ja 1 nartttu Nukan pentueesta sekä Nukan velipojan pentueesta kokonaiset 4 n.5 kk:n ikäistä riiviötä. Tapahtuma oli oikein mukava ja pitempäänkin siellä olisi viihtynyt mutta valvottu yö vaati veronsa ja nukkumatti kolkutteli silmäluomia.

Sunnuntai: Aamupalan jälkeen oli aika suunnistaa kohti kotia. Matkalla soittelimme Ukon hoitopaikkaan ja saimme tietää että tuttavaperheen tilalla oli jouduttu hätäteurastamaan yksi elukka (lehmä) ja sieltä sitten haimme koirille luita aikamoisen kasan. Kotiin päästessä oli oikein mukava huomata että oma sänky odotti omalla paikallaa. Hymy huulilla mukavan reissun jälkeen oli aika käydä nukkumatin kainaloon.

Maanantai: Tänään Nukalla oli taas hieroja ja tällä kertaa olimme ajoissa. Oli helpotus huomata että Nukan jumit ovat suurelta osin poistuneet kokonaan ja heikommilta alueiltakin parantuneet huomattavasti. Jatkamme venyttely nyt joka toinen päivä plus tietysti treenien jälkeen. Jumissa oli enää oikea takajalka sekä selässä muutama kohta. Venyttelyissä otetaan tämä huomioon ja venytellään tuota jumijalkaa enemmän kuin muita. Seuraava aika meillä on kuukauden päästä ja toiveissa olisi että silloin saisimme jumit kokonaan pois. Täytyy myös kiinnittää huomiota noihin alku ja loppuverkkoihin etenkin nyt kun talvilähestyy. Tokihan olemme molempia tehneet aikaisemmin mutta täytyy olla vielä tarkempi jottei koira enää pääsisi yhdeksi jumikimpuksi enää ikinä.