Tänään päästiin Nukan kanssa pitkästä aikaa paimentamaan Minnalle. Hienosti tuijotteli lampaita ennen kuin päästiin aloittamaan. Nuka oli ennen aloitusta hyvin rauhallinen.

Menimme tällä kertaa ensimmäisenä. Nukalla aivan tajuttoman luja vauhti ja mun käskyt ja hiljennyspyynnöt kaikuivat kuuroille korville. Maahanmeno käskyä sentään uskoi. Hetken keskustelimme siitä tarviiko mua ja mun käskyjä huomioida. Tämän jälkeen Nukan kanssa saimme kohtuu rauhallista ja hyvää työskentelyä aikaiseksi. Sitten tauolle...

Mikähän tuossa nyt oli ettei voinut aluksi tehdä niinkuin sanotaan. Olisko into vaan kasvanut ja vaikuttaisko nuo päällä olevat juoksut vai Minnan koirien hajut tuohon koiraan tuolla tavoin. Mene ja tiedä. Ihan kivasti sen sai lopuksi kuitenkin menemään.

Siirryimme isolle pellolle ison lauman kanssa. Nukan kanssa harjoittelimme sinne mennessä takana kulkemista mikä sujuikin oikein hyvin kun muistin itse pitää koiran takanani. Mielestäni oli hieman epävarmuutta tasapainoon siirtymisen kanssa kun lauma oli iso. Mukavasti tämäkin sujui. Yhdesti mun mokan takia lauma pääsi karkaamaan kauas mutta Miia ja Nasta toimittivat lauman takaisin meille ja hetken vielä jatkoimme treeniä ja huomasin että itsekin puuskutin ja olin hikinen kun lopetimme pitäisköhän munkin alkaa kohottaa kuntoa jos tuollainen pikkujuoksentelu (teimme muutamia pätkiä niin että minä juoksin edellä ja Nuka piti perää) ja liikkuminen saa aikaan tuollaisen puuskutuksen.

Ei ollut meidän parhaita paimennutreenejä mutta ihan hyvin tuon sai menemään...